Onko sähkönsiirtohinnoittelu reilua?
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen Ylen aamu-TV:ssä.
Mitä alemmas elohopea lämpömittarissa laskee, sitä suurempi osa monien kotitalouksien tuloista menee lämmitykseen. Mistä kaikesta sähkölasku koostuu, siitä keskustelivat Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ja Helen Sähköverkon asiakaspalvelupäällikkö Petri Vihavainen.
Jos jäi keskustelu katsomatta, katso tästä linkistä.
https://areena.yle.fi/1-4311078?autoplay=true
Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat huolissaan asumismenojen kasvusta, jonka vauhti ylittää ansiotulojen kasvuvauhdin. Asumismenojen ennakoidaan lähivuosina kasvavan tuntuvasti.
”Kiinteistöverojen ja kunnallisten tariffien korotukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ovat näin pois muusta kulutuksesta”, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kiinteistöveron tuotto on kasvanut runsaat 60 prosenttia 2010-luvulla. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroa piti korottaa 100 miljoonaa euroa, mutta nyt korotuksessa ollaan päätymässä jo 175 miljoonan euron tasolle. Lisäksi valtionhallinnon sisäinen kehityshanke on myllertämässä kiinteistöveron vuodesta 2020 alkaen. Muutokset kiinteistöstä toiseen voivat olla hyvinkin suuria. Myös sote- ja maakuntauudistus aiheuttaa kasvupainetta kiinteistöveroon monissa kunnissa
Omakotiliitto on huolissaan kotitalouksien mahdollisuuksista vaikuttaa kiinteistöverotukseensa. Kotitaloudet eivät ole voineet ennakoida, että verotuksen painopistettä siirretään ansiotuloverotuksesta kiinteistöverotukseen ja kulutuksen verottamiseen. Perustuslaissa todetaan, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Omakotiliitto katsoo, että nykyinen kiinteistöverotustrendi jopa pakottaa kansalaisia luopumaan omasta kodistaan.
”Oma koti on pitkäikäinen ja kallis investointi. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot on huomioitava myös kiinteistöverotuksessa, ja ylipäätään kansalaisten on pystyttävä varautumaan verotuksen kehittymiseen omaa asumistaan suunnitellessaan”, toteaa Omakotiliiton Toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Asumismenot kasvavat 2017- 2019 noin 2,5 prosenttia vuodessa, joskin tilanne vaihtelee kotitalouden, asumismuodon ja asuinpaikan mukaan.
Asumismenot kasvavat tuloja nopeammin Asumismenoja nostavat tekijät vaihtelevat. Kerrostaloasujilla menoja nostavat hoitokulut ja varsinkin korjauskustannukset, omakotitalossa asuvilla syynä ovat sähkön ja öljyn nousevat hinnat. Kuntakohtaisesti yksi merkittävä vaikuttava tekijä on kiinteistövero, jonka muutoksille selvityksessä on laskettu erilaisia skenaarioita.Yksi kehityssuunta on kuitenkin kaikille yhteinen: asumismenot kasvavat käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Ansiokehityksen arvioidaan pysyvän koko ennustejaksolla maltillisena. Keskimäärin vuonna 2017 suomalaisen tuloista menee asumiseen 27 prosenttia, mutta kaupunki- ja asuntotyyppikohtaiset vaihtelut ovat suuria.
Katso koko Asumismeno 2017 tutkimus
http://omakotiliitto.wm.fi/ajankohtaista/asumismenot2017