Jyvässeudun omakotiyhdistys

Kun ollaan jo pitkällä joulukuuta ja maisema on lumenvalkeuden sijasta yhä joko nurmenvihreä (noin 5/24 tuntia) tai täysin tummanpuhuva (vuorokauden loput 19 tuntia), on hyvä palata muistoissa kesän lämpöön ja valoon.

Anja Pailio - Omakotiliiton tutussa paidassa — Anja Pailio Omakotiliiton tutussa paidassa

Jyvässeudun omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen Anja Pailio on pitkäaikainen palstaviljelijä. Viime keväänä Anja esitelmöi omakoti-illassa puutarhan ylläpitämisestä ekologisin keinoin ja jopa tyystin vailla kastelemista. Elokuussa kävin paikan päällä palstaviljelmällään tutustumassa oppeihin käytännössä.

Kerroin omakotiyhdistyksemme hallituksen miesväelle meneväni käymään viljelmällä, jolla Anja kertoi olevan jopa yhdeksän eri kaalilajia kasvamassa. Miehet vähän hohottelivat, että onko sitä niin montaa eri kaalilajia olemassakaan, he keksivät vain kaalilaatikon ja kaalikeiton. Mutta nyt voin kertoa, että todistettavasti on! Anja esitteli ainakin sen yhdeksän lajiketta, muun muassa kyssäkaalin, japaninkaalin, kurttulehtikaalin, vihreän keräkaalin, punaisen keräkaalin, palmukaalin, punaisen ja vihreän lehtikaalin ja punaisen ja vihreän parsakaalin.

Omenatarha — Survo-Korpelan palstaviljelmän vieressä on kaupungin omenatarha, josta kuka vaan saa poimia syötäväksi välipalaomenan.

Moni kunta, mukaan lukien Jyväskylä, tarjoaa asukkailleen huokeaan hintaan viljelypalstoja kesäkuukausiksi kotitarveviljelyä varten. Anjan suosituksin ja omankin muutaman vuoden takaisen kokemuksen turvin uskallan rohkaista ryhtymään palstaviljelijäksi, jos peukalo yhtään vihertää, mutta omaa pihaa ei ole tai siinä ei tila riitä viljelyksille.

Kaalilajeja — Kaalia on siinä monenlaista

Hyötykasvi tämä nokkonenkin: kuivattuna sopii moneen käyttöön

Ei teetäkään tarvitse ostaa valmiina kaupasta, kamomillansa ja minttunsa voi kasvattaa myös itse.

Anjan niksi herneen tuentaan: kepit rivien päihin, keppeihin naulat ja nauloihin narut - helppoa ja siistiä! — Anjan niksi herneen tuentaan: kepit rivien päihin, keppeihin naulat ja nauloihin narut – helppoa ja siistiä!

Välillä vähän räikeämpiä värejä palstalta. — Välillä vähän kirkkaampia värejä palstalta.

Anjalta sain kotiin viemisiksi tämän päivän superruokaa: lehtikaalia — Sain kotiin viemisiksi tämän päivän superruokaa: lehtikaalia

Superruoka lehtikaali toimi hyvin risoton joukossa — Terveysruoka lehtikaali toimii hyvin risoton joukossa.

Teksti ja kuvat: Liisa Kuparinen

Kannanotto 30.10.2015
Julkaistu sanomalehti Keskisuomalaisessa 27.11.2015

Asumisen kustannukset ovat nousussa. Hallitusohjelman vaikutus on suurin omakotitalossa asuvien asumiskustannuksiin, jotka kasvavat keskimääräisessä kotitaloudessa jopa yli 400 eurolla vuodessa (Asumismenot 2015 –tutkimus).

Lisää kiristystä on tulossa useissa kunnissa, myös Jyväskylässä, ensi vuodelle suunnitelluista kiinteistöveron korotuksista. Jyväskylässä omakotitaloasujan asumiskustannukset ovat jo nyt suurten kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Jo ennen kiinteistöveron korotusta Jyväskylässä vero on ollut maan ja suurten kaupunkien keskiarvoa suurempi.

Silloin kun korotetaan tasaveroja, mikä kiinteistöverokin on, osuu korotus aina kipeimmin vähävaraiseen, kuten toteaa myös Jorma Kemiläinen (Ksml 27.10.). Siksi korotuksissa on syytä olla hyvin varovainen ja korotusten kohdistaminen progressiivisiin veroihin olisi oikeudenmukaisempi ratkaisu.

Oletus kiinteistöveron korotuksen taustalla tuntuu olevan, että omakotiasuja on aina varakas. Tämähän on virheellinen käsitys. Omakotitaloasuja on entistä useammin vähävarainen eläkeläinen. Myöskään työikäinen omakotitaloasuja ei ole välttämättä varakas tai hyvätuloinen. Keski-Suomi on yhä karulla piikkipaikalla työttömyysasteessa eikä sairastuminenkaan valikoidu kohteeseensa asumismuodon perusteella.

Jyväskylän Energia kertoi aiemmin (Ksml 11.9.) tavoitteesta nostaa vesimaksuissa perusmaksun osuus 30 %:iin laskun loppusummasta. Tavoite on outo, kun katsotaan nykyistä vesilaskua taajamassa asuvalta omakotitaloasukkaalta, joka on velvoitettu kuulumaan vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon. Perusmaksujen osuus on kahden hengen asuttamassa omakotitalossa keskimääräisellä vedenkulutuksella (155 l/hlö/vrk) jo nyt yli 50 % ja säästäväisellä kulutuksella jopa yli 70 %. Perusmaksujen suuruutta tulisikin laskea ja kulutuksen hintaa tarvittaessa nostaa.

Yhteiskunnan tavoitteena on, että ikääntyvät voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Silti omakotitaloissa asuvien eläkeläisten asumismenot ovat nousseet viimeisen neljän vuoden aikana eniten, jopa yli 9 % vuosittain. Omakotitalosta tulee varsinkin yksin asuvalle ja ikääntyvälle loukku, kun hänellä ei ole enää varaa huolehtia asumisen kustannuksista, eikä koti välttämättä mene kaupaksi kalliiden remonttienkaan jälkeen.

Omakotiliiton Omakotitalkkaritoiminta, joka on suunnattu erityisesti ikääntyneille mm. kotona asumisen tukemiseen, vähentää laitospaikkojen tarvetta ja sitä myöten laitosasumisesta yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja. Samalla talkkaritoiminnassa työllistetään pitkäaikaistyöttömiä. Kolmannen sektorin tuottamien asumispalveluiden järjestämiseen, kuten omakotitalkkaritoimintaan, tarvitaan pitkäjänteistä yhteiskunnan sitoutumista ja taloudellista tukea. Tämä toiminta on kuitenkin vaarassa palkkatukirahoituksen kiristysten vuoksi. Keski-Suomessa omakotitalkkaritoimintaa ei ole päästy käynnistämään, vaikka tarvetta sille eittämättä on.

Koska asukkaan on vaikea oleellisesti säästää asumisen kuluista omilla ratkaisuillaan, on oikein, että yhteiskuntana emme tee asumisesta liian kallista.

Liisa Kuparinen
Risto Korhonen
Jyvässeudun omakotiyhdistys

Palstaviljelyä kaupungin viljelypalstalla

Asumisen kustannusten nousu katkaistava